Yrtit ovat erinomainen lisä useisiin kesäisiin drinkkeihin, paitsi koristeena myös tuomassa tuoreen twistin kesäjuomiin. Eteenkin sitruunamelissa sekä minttu soveltuvat ihanan vaivattomasti mukaan moneen juomaan.

Mausta kesäjuomat omatekoisella makusiirapilla, joka on helppo ja nopea valmistaa. Kokeile rohkeasti eri yrttejä maustamiseen esim. rosmariinia, timjamia, minttua tai sitruunamelissaa.

Nauti basilikaa mansikoiden kanssa tai sitruunamelissaa hunajan ja neilikan kanssa. Virkistävä maustevesi on täydellinen lämpimiin kesäpäiviin☀️☀️🍹

Mansikka-basilikavesi

1 l vettä
200 g mansikoita
1/2 ruukku basilikaa
jääpaloja

1. Poimi basilikan lehdet ja halkaise mansikat
2. Lisää ainekset kannuun ja kaada kylmä vesi päälle
3. Anna veden maustua jääkaapissa aina tunnista vuorokauteen. Huomaa, että mitä kauemmin odotat, sitä enemmän makua juomassa on.
4. Tarjoile jääpalojen kanssa ja nauti

Virkistävä inkiväärijuoma

Makusiirappi:
pieni pala tuoretta inkivääriä
1/2 ruukku sitruunamelissaa
1 dl sokeria
1 dl vettä

Lisäksi tarvitset:
jääpaloja, kivennäisvettä ja lime

1. Kuori pala inkivääriä ja viipaloi pienemmäksi
2. Hienonna sitruunamelissa
3. Laita kattilaan sokeri, vesi, sitruunamelissa ja inkivääri
4. Keitä seosta n. 15 min
5. Siivilöi seos kannuun ja anna jäähtyä
6. Kasaa juoma: täytä lasi jääpaloilla, lisää 2 rkl makusiirappia, kivennäisvettä ja 1/2 limeen mehu

Pirteä mojito moctail

1/2 l vettä
1/4 dl vihreää teetä
3 limettiä
1/2 dl ruokokidesokeria
1/2 l kivennäisvettä
1/2 ruukkua Vihreä Keijun minttua
jääpaloja

1. Kiehauta vesi ja kaada kulhoon
2. Lisää teelehdet veteen ja anna jäähtyä n. 5 min
3. Halkaise limet ja purista mehut joukkoon
4. Lisää silputut mintun lehdet ja sokeri.
5. Sekoita niin, että sokeri liukenee
6. Siivilöi seos tarjoilukannuun
7. Lisää vielä jääpalat ja kivennäisvesi

Haudutettu melissajuoma

1 ruukku Vihreäkeiju sitruunamelissa
2 tl sokeria tai hunajaa
6 kokonaista neilikkaa
1/2 sitruunan mehu
5 dl kiehuvaa vettä

1. Pilko sitruunamelissan varret lehtineen.
2. Laita pilkottu sitruunamelissa, hunaja, neilikka ja sitruunamehu kannuun.
3. Kaada päälle kiehuva vesi ja anna seistä tunti.
4. Siivilöi jäähtynyt liemi ja tarjoile kesädrinkki jääkuutioiden kera.

Vihreäkeiju – puhdasta ruokaa Suomesta

26.04.2019

Vihreäkeiju viljelee puhdasta, terveellistä ja kotimaista ruokaa. Vihreäkeijun yrtit ja salaatit viljellään Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Satakunnassa vahvalla ammattitaidolla huipputeknologiaa hyödyntäen, käsityötä unohtamatta.

Mistä kaikki alkoi?

Vihreäkeijun tarina alkoi yli 30 vuotta sitten Honkajoelta Pohjois-Satakunnasta, jonne puutarhuri Timo Rapila perusti ensimmäisen kasvihuoneen kasvihuonekurkkujen viljelyä varten. Honkatarhat Oy:n ensimmäinen viljelykasvi oli kasvihuonekurkku, koska sen viljelystä oli helppo lähteä liikkeelle – viljely oli niin sanotusti verissä. Rapila etsi viljelyalueeksi edistyksellistä aluetta, jolla oli hyvät kehitysmahdollisuudet. Veden laatukriteerit olivat tarkat ja Etelä-Suomen parhaat vesivarat löytyivät Lauhavuoren kansallispuistossa, jonka raikasta vettä kasvihuoneilla hyödynnetään. Viljelyssä piti olla myös kilpailukykyinen energialähde, joka löytyi Honkajoelta.

Ruukkusalaatista leikattuun jääsalaattiin

Yrityksen perustaja Timo Rapila oli aikoinaan uranuurtaja salaattien viljelyssä, sillä hän oli ensimmäisiä viljelijöitä, joka alkoi viljellä ruukkusalaattia vesiviljelyssä, keinovalon alla. Intohimoinen halu viedä kehitystä eteenpäin ja saada suomalaisille ympärivuotisesti muutakin kuin kiinankaalia on vienyt Vihreäkeijun toiminnan sen nykyiselle tasolle.

Rapila päätti heti yrityksen perustaessaan, että viljelyssä lähdetään suurella volyymilla liikkeelle eikä toiminta jää pelkästään kasvihuonekurkun viljelyyn. Vuonna 1998 aloitettiin salaattien ja yrttien viljely. Oli haisteltava kuluttajan toiveita ja liikkeelle lähdettiin ruukkusalaatilla. ”Se oli suuren murroksen aikaa, jolloin miehistäkin tuli pupuja”, naurahtaa Rapila. Kasvissyönti lisääntyy edelleen, joten salaatti- ja yrttimarkkinoiden tulevaisuus näyttää valoisalta. Leikatun jääsalaatin markkinat kasvavat jatkuvasti ja uutuuksia kehitellään koko ajan. Nyt panostetaan vahvasti myös yrtteihin. Valikoimaan on tuotu uusia lajikkeita ja pakkausuudistuksella halutaan nostaa brändi vahvasti esiin. Tuotannon laajentuminen ja jatkuva tuotekehitys markkinoiden mukaan on muokannut merkin nykyiseen laajuuteensa.

Vihkiytynyt henkilökunta laatutuotteen taustalla

Vihreäkeijun arvomaailma perustuu puhtaisiin ja kotimaisiin raaka-aineisiin ja siihen että kuluttaja voi aina luottaa tuotteeseen. Suurin osa raaka-aineista, kuten siemenet, turpeet, lannoitteet ja pakkausmateriaalit tulevat kotimaisilta tuottajilta. Viljelyssä käytetään biologista torjuntaa kuten kirvasääskiä kirvojen torjunnassa. Henkilökunta pitää huolen siitä, että tuotteet ovat aina puhtaita, siistejä ja houkuttelevia. Kasvihuoneiden toiminta on paljon automatisoitua, mutta ihmisen läsnäolo on välttämätöntä kasvihuoneilla. ”Ihmissilmää ja -kättä ei mikään kone voi korvata”, toteaa Rapila. Kyröntarhoilla pakataan käsin yli 10 000 yrttiä päivässä. Honkatarhoilla kone pakkaa jääsalaatit, mutta se leikataan käsin. Honkatarhoilta lähtee päivittäin rekallinen eli noin 40 000 pakettia salaattia.

Yritys on tyytyväinen henkilökuntansa panokseen ja osaamiseen. ”Vihreäkeijun tuotekehitystiimi sekä biologit ovat omaa luokkaansa ja henkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti”, kiittelee Rapila. Tiivis yhteistyö konsernin yritysten välillä ja osaava henkilökunta ovat voimavaroja, joista ei tingitä.

Kuluttaja ohjaa kehityksen kaarta

Vihreäkeijulla tehdään jatkuvaa kehitystyötä – etsitään uusia lajikkeita, haistellaan markkinoita ja kehitetään teknologiaa muuttuviin tarpeisiin. ”Kehitystyö on monisäikeinen asia, jossa monen asian on natsattava kohdalleen”, valaisee tuotantopäällikkö Tuomo Rautiainen. Kokeilut vaativat pitkäjänteisyyttä niin viljelyssä kuin markkinatestauksessa. Ruukkusalaatista ollaan tällä hetkellä siirtymässä melkein kokonaan leikattuun jääsalaattiin sen ekologisuuden takia ja yrtteihin panostetaan niiden jatkuvasti kasvavan suosion takia.

”Tulevaisuus näyttää valoisalta, koska uskomme kotimaisen terveellisen ruoan suosioon”, tiivistää markkinointivastaava Pia Oksa. Tuotannollisesti löytyy aina toki haasteita, kun ollaan tekemisissä elävien kasvien kanssa, ilmasto muuttuu ja laatuvaatimukset kasvavat, mutta IP Kasvikset -laadunhallintajärjestelmä takaa, että tuote on aina laadultaan ensiluokkaista.

Tiivis yhteistyö konsernin sisällä tärkeää

Salaatin viljelyyn keskittyvän Honkatarhat Oy:n viljelypinta-ala on 4,1 ha ja yritys työllistää noin 30 henkilöä. Pöytyällä sijaitsevien yrtteihin panostavien Kyröntarhojen pinta-ala on noin 2,7 ha ja se työllistää noin 25 henkilöä.

Yritykset kuuluvat suomalaiseen LM Green Holding -konserniin, jonka pääomistajana on perheyritys Laihian Mallas Oy. Lisäksi konserniin kuuluu osa Viron Tarttossa sijaitsevasta Grüne Feestä, joka tuottaa ruukkusalaatteja, -yrttejä sekä kasvihuonekurkkua Balttian markkinoille. Konserniin kuuluu lukuisia eri tahoja, joten tiiviistä yhteistyöstä pidetään kiinni. Yhdessä tekemisen kulttuuri näkyy tiimityöstä yli rajojen.

Akaassa Kymppi-Maukkaat Oy:n tehtaalla syntyy suomalainen perinneherkku, mämmi.

03.03.2019

Reseptilöydöksiä jo 1700-luvulta

Mämmi on yksi suomalaisen ruokakulttuurin perinneherkuista. Jokainen suomalainen on maistanut mämmiä ja se jakaa vahvoja mielipiteitä puolesta ja vastaan. Ei ole tarkkaa tietoa siitä, millä vuosisadalla mämmi on varsinaisesti keksitty. On varmaa, että sitä on Suomessa syöty kuitenkin satojen vuosien ajan. 1100-1200-luvuilla on jo ollut mämmin valmistukseen tarvittavat uunit, joten on mahdollista, että perinneherkkua on valmistettu jo silloin. Ensimmäiset reseptilöydökset ovat 1700 -luvulta. Tarina kertoo, että tällöin mämmiä olisi syöty ruisleivän päälle levitettynä. Mämmiä on valmistettu erityisesti Lounais-Suomessa, josta se on myöhemmin levinnyt myös muualle Suomeen 1900 -luvulla. Mämmi on päätynyt pääsiäisherkuksi uskonnon kautta. Katolisen kirkon paasto päättyi pääsiäisenä. Pitkäperjantaina oli lupa herkutella herkkuja, jotka eivät vaatineet tulentekoa tai ruuanlaittoa. Mämmi oli energiapitoinen ruoka, joka säilyi pitkään ja sitä voitiin syödä kylmänä. Kymppi Maukkaiden teollinen mämmintuotanto aloitettiin jo vuonna 1964.

Mämmin makuvariantteja

Mämmi on perinteisistä raaka-aineista, rukiista ja ruismaltaista tehty puuromainen massa, joka haudutetaan kypsäksi matalassa lämmössä. Alun perin mämmin rakenne on ollut hieman karkeampi eikä niin makea. Perinteinen resepti ei sisällä siirappia vaan makeus on saatu aikaan ruista imellyttämällä, jolloin rukiin tärkkelys muuttuu sokeriksi. Kymppi Luomumämmi onkin lähellä vanhanajan perinteistä reseptiä, sillä siinä ei ole käytetty ollenkaan lisättyä sokeria.

Lounaissuomalaisen perinnemämmin lisäksi Pohjois-Karjalan ja Savon seudulla on valmistettu marjamämmiä. Itä-Suomessa marjamämmiin on lisätty puolukkaa ja sitä on nautittu ympärivuoden arkiherkkuna. Hämeestä, Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan alueilta on taas kotoisin perinteinen perunamämmi. Se on maultaan hieman pehmeämpää ja väriltään vaaleampaa kuin perinteinen mämmi. Kaikkia näitä perinneherkkuja löytyy nyt kaupan hyllystä Kymppi -merkillä.

Kymmenen vuoden kokemuksella

Yksi Kymppi-Maukkaat Oy:n mämmimestareista on Kati Kokko, hän on valmistanut mämmiä Kympin mämmitehtaalla Akaassa jo vuodesta 2009. Katin valvonnassa on imeltynyt rove, jos toinenkin mämmiä suomalaisten herkkupöytiin. ”Mämmin valmistusprosessi on perinteinen, mämmiä imellytetään sekä paistetaan pitkään, joten aikaa kuluu ja kestää tunteja ennen kuin mämmi on paketissa ja pakkasessa”. ”Valmistusta on jossain määrin ympäri vuoden, mutta pääsiäissesonkia kohden vauhti kiihtyy”, selvittää Kati. ”Ennen kuin tulin taloon, olin maistanut mämmiä, mutten tykännyt siitä. Kun tulin taloon niin tykästyin pikarimämmiin. Syön mämmiä mieluiten vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa”, valottaa Kati.

Kati on oikea mämmimestari melkein kymmenen vuoden kokemuksella. Eri satokausina raaka-aineiden ominaisuudet saattavat hieman muuttua ja vaikuttaa valmistukseen. ”Ei se ihan onnistu niin, että papereista luetaan resepti vaan kyllä siinä pitää tietää mitä tekee”, kertoo Kati. ”Parasta työssä on työkaverit, ja se että ei ole kahta samanlaista työpäivää”. ”Voisi kuvitella, että päivät toistuisivat samanlaisina, mutta aina tulee yllätyksiä koneiden kanssa”. Tuotantoon on tuonut oman mausteensa myös vuosien varrella tulleet uudet makuvariantit, Kymppi perunamämmi, Kymppi marjamämmi sekä Kymppi Luomu sokeriton mämmi sekä Kymppi pikarimämmi ja Kymppi kastikkeelliset kerrosmämmit itse tehtyine kastikkeineen. ”Valmistusprosessi on pysynyt vuosien varrella samana ja perinteisenä, ainoastaan koneet ovat vähän uudistuneet”, summaa Kati viimeistä kymmentä vuotta mämmin valmistuksen parissa.