Laihian Mallas -konserni haluaa Onnitella 100-vuotiasta itsenäistä Suomea ja kurkistaa kanssanne silloisen Laihian Mallastehtaan, nykyisen Laihian Mallas Oy:n, tilanteeseen Suomen itsenäistymisen aikaan 100 vuotta sitten.
”Syksyllä 1909 miettyläläisen (Laihialaisen kylän, jossa tehdas nykyäänkin sijaitsee) Kahran talon hevoset karkasivat laitumelta läheisen Paavolan talon maille. Hevoset söivät ja sotkivat riihen edustalle jätettyjä kauralyhteitä ja hevosen omistajan, maanviljelijä Mikko Kahran oli mentävä sopimaan vahinkojen korvaamisesta. Paavolan riihessä kuivattiin parhaillaan rukiita ja isäntä Jaakko Paavola meni Kahran kanssa lisäämään riihen pesään puita. Samalla tuli puhetta Paavolan pitkästä työmatkasta Mustasaareen Huutomäkeen eli nykyiselle Vaasan Huutoniemelle.”
”Murehtiessaan pitkää työmatkaa Laihialta Melinin kaljatehtaalle alkoivat Paavola ja Kahra pohdiskella maltaiden valmistamista omassa pitäjässä. Kahra houkutteli naapuriaan mukaan, koska näin hän voisi olla viikotkin kotona. Sovittiin mallastehtaan perustamisesta: Paavola kirjoitti laatikon kanteen muistiin maltaan valmistusmenetelmän ja hän suunnitteli myös tehtaan pohjapiirustuksen. Yritys perustettiin nimellä Laihian Mallastehdas, Kahra & kumppanit 24.1.1910”
Tästä alkoi nyt jo 107-vuotiaan Laihian Mallas Oy:n tarina.
”Tehtaan alkuvaiheet eivät olleet helpot. Vaikka Suomi ei ollut sotatoimialueena, vaikutti eurooppalaisten suurvaltojen, erityisesti Saksan, valtapyrkimyksistä puhjennut 1. maailmansota tännekin. Kenraalikuvernööri Seyn oli julistanut heinäkuun lopussa 1914 Suomeen sotatilan. Poikkeusoloista ei aluksi kannettu huolta, sillä Venäjältä uskottiin riittävän viljaa Suomeenkin. Aluksi tuonti sujuikin normaalisti, mutta syksyllä 1916 ja etenkin vuonna 1917 tilanne oli jo toinen. Sotaa käyvän Venäjän rautatiet täyttyivät sotilaskuljetuksista ja jäät estivät talvikauden laivakuljetukset. Kun Saksa pystyi estämään Itämeren liikenteen ja Suomen kauppayhteydet länteen katkesivat, oli Suomi oman tuotantonsa varassa.
Elonleikkuutta Laihialla vuonna 1917
Ensimmäinen maailmansota muutti myös mallasjuomien kulutusta. Väkevien juomien myynti ja anniskelu kiellettiin vuonna 1914 ja seuraavana vuonna kulutusta hillittiin erityisellä sotaverolla. Monet kunnat kielsivät talouskaljaa lukuun ottamatta mallasjuomien myynnin järjestyksenpidon nimissä. Rajoituksista huolimatta mietojen mallasjuomien valmistus ja kulutus kasvoi varsinkin, kun maito oli kaupungeissa huonosti saatavissa. Elintarvikehuollon turvaamiseksi veroja laskettiin ja vuonna 1916 talouskaljan ja hieman parempilaatuisen pöytäkaljan valmistus hipoi jo 40 miljoonaa litraa.”
Ensimmäinen mallastamo
”Rehupulan ja hintasäännöstelyn takia maito, voi, liha ja sokeri joutuivat vuoden 1917 alussa kaupungeissa kortille. Kulutusta rajoitettiin toukokuussa 1917 hyväksytyllä elintarvikelailla, joka antoi hallitukselle laajat valtuudet elintarvikkeiden takavarikointiin. Viljavarastojen inventoinnin perusteella kuntiin perustetut elintarvikelautakunnat vastasivat säännöstelystä. Viljelijät saivat pitää oman kulutuksen mukaisen osuuden sekä siemenviljan, mutta ylimääräiseksi laskettu vilja oli myytävä valtiolle yleiseen kulutukseen käytettäväksi.
Kun vuodesta 1917 oli selvitty, alkoi kanasannousu venäläistä sotaväkeä vastaan. Tammikuussa 1918 iskettiin Laihian Hulmin kasarmille ja tämän jälkeen vapaussota jatkui sisällissotana.”
”Vuoden 1918 Laihian Mallastehdas oli viljanostokiellon takia kokonaan pysähdyksissä, Jalmari Kahra ja Mikko Mäki-Kahra olivat sodassa. Myös seuraava vuosi oli viljan puuttumisen takia poikkeuksellinen: tehdas saatiin käyntiin vasta loppuvuodesta 1919 pariksi kuukaudeksi. Toiminnan käynnistyessä uudelleen tehtiin ohramaltaita lähes puolet koko tuotannon määrästä. Vuodesta 1920 alkaen toiminta normalisoitui ja tehdas saattoi toimia täysipainoisesti. Elintarvikekriisin helpottuessa säännöstelyä voitiin vähitellen purkaa, tosin viljatuotteissa ja sokerissa jakelurajoitukset jatkuivat vuoteen 1921 saakka. Mallastehtaalla tuotannon painopiste siirtyi voimakkaasti ruismaltaisiin.”
Yhtiö on säilynyt perheyrityksenä itsenäisen Suomen rinnalla nyt jo viidennen sukupolven omistuksessa. Toiminnassa mukana on jo kuudetta sukupolvea, jolle Suomessa tuotetut raaka-aineet ja perinteiset valmistustavat mahdollistavat viennin kotimarkkinan lisäksi.
Ensimmäinen kuorma-auto vilja ja maltaan ajoon. Kuvassa mallasmestari Antti Rahnasto ja työmiehet.
Vanha Laihian Mallastehdas joka sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinen tehdas.
