Kotimainen herneproteiini sujahtaa tuttuihin ruokiin

21.04.2026

Hyvä proteiini löytyy läheltä – suomalaisesta herneestä. Herne on kotimainen perusraaka-aine, joka sopii arkeen sellaisena kuin arki on: vauhdikkaana ja käytännöllisenä. Kun herne rouhitaan, syntyy helposti käytettävä raaka-aine, joka sujahtaa kastikkeisiin, pyöryköihin ja pataruokiin. Herneellä on oma, lempeä makunsa ja hyvä suutuntuma.

Suomalainen herneproteiiniraaka-aine on jäänyt monelle sivurooliin vaikka se sisältää runsaasti proteiinia. Kymppi Hernerouheessa on 21 g proteiinia/100 g ja suolaa käytännössä olematon määrä (0,01 g/100 g).

Hernerouhe ei vaadi uusia tapoja tai erikoisosaamista. Kun rouheen huuhtelee ja keittää, se turpoaa ja sitoo nestettä. Yhdestä 400 g pussista syntyy kypsänä noin 1 kg, joten se riittää useampaan ateriaan. Se on juuri sitä arjen edullisuutta, joka tuntuu kauppareissulla ja näkyy lautasella.

Täyden kympin maku alkaa pellolta

Herneproteiinista puhutaan usein trendinä, vaikka herne on Suomessa vanha ja tutun turvallinen peltokasvi. Kymppi Hernerouhe tehdään suomalaisesta herneestä – ja kun raaka-aine tulee sopimusviljelijöiltä, kotimaisuus ei jää vain sanaksi.

Mämmi yllättää: 5 helppoa tapaa käyttää pääsiäisen klassikkoa

20.03.2026

Mämmi jakaa mielipiteet, mutta keittiössä se yllättää. Kymppi-Maukkaiden mämmi toimii pääsiäisenä muussakin kuin perinteisessä kulhossa: se tuo leivontaan mehevyyttä, maljoihin täyteläisyyttä ja pirtelöihin syvää makua. Kun mämmit löytyvät kauppojen pakastealtaista, herkut voi hankkia ajoissa ja ottaa käyttöön juuri oikeaan hetkeen.

Mämmi on suomalainen perinneruoka, jonka maku rakentuu rukiista ja maltaasta. Se ei ole pikaherkku, vaan “hidas” klassikko: mämmi imellytetään ja kypsennetään rauhassa, jolloin maku syvenee ja rakenne asettuu pehmeäksi ja täyteläiseksi. Juuri siksi mämmi toimii myös raaka-aineena yllättävän hyvin – se tuo leivontaan ja jälkiruokiin luonnollista mehevyyttä ja pitkää, mallasmaista makua, joka sopii hienosti esimerkiksi vaniljan, kahvin, suklaan ja marjojen kanssa.

Perinne ja uusi aika – sama klassikko, eri muodot

Kymppi-Maukkaat juhlii 60-vuotista taivaltaan suomalaisen ruokaperinteen tekijänä. ”Juhlavuonna haluamme muistuttaa, että suomalaiset klassikot elävät ajassa: sama perinteinen maku voi olla sekä juhlapöydän rovemämmi että uuden ajan pikarimämmi.” – kertoo Kymppi-Maukkaiden toimitusjohtaja Anna Mollberg.

• Perinteinen rovemämmi on pitkän kaavan pääsiäisherkku, josta riittää koko perheelle ja joka toimii loistavasti myös leivonnassa.
• Pikarimämmit ja kerrosmämmit taas ovat nopea reitti kokeiluihin: annos on valmiina ja makuyhdistelmät (kuten vanilja, mokka, salty caramel ja laku) tekevät testaamisesta helppoa myös niille, joille “pelkkä mämmi” on ollut liian jyrkkä kokemus.

Täyden kympin maku – pakkasesta keittiön suosikiksi

Kymppi-mämmit löytyvät kaupan pakastealtaasta. Pakastaminen on luonnollinen tapa säilöä ruoka ja tekee pääsiäisestä stressittömämmän: herkut voi hankkia ajoissa, säilyttää kotona ja ottaa käyttöön juuri oikeaan hetkeen. Lisäksi pakaste helpottaa käyttöä tarpeen mukaan ja auttaa vähentämään hävikkiä.

Kymppi-Maukkaiden juhlavuoden hengessä mämmiä saa rakastaa perinteisenä, mutta sitä saa myös käyttää rohkeasti uudella tavalla. Kun klassikko löytyy pakastealtaasta, pääsiäinen on helpompi suunnitella – ja uusia suosikkeja syntyy yllättävän nopeasti.

Miksi mämmi on tummaa? Vastaus löytyy ruismaltaasta

20.03.2026

Mämmi on suomalaisen pääsiäisen kestosuosikki – ja samalla herkku, joka herättää tunteita. Yksi rakastaa, toinen nyrpistää nenään jo ennen ensimmäistä lusikallista. Usein ennakkoluulot syntyvät ulkonäöstä: mämmi on tummaa, tiivistä ja “erilaisen näköistä” kuin moni muu jälkiruoka. Mutta juuri siinä piilee sen perinteinen juju – ja vastaus löytyy rukiista.

Perinteinen mämmi saa tunnistettavan värinsä ja makunsa ruismaltaasta. Mallastuksessa rukiiseen muodostuu maku ja väri, josta mämmi tunnetaan. Laihialla, viljavien peltojen keskellä, ruismallasta on valmistettu jo yli vuosisadan: samalla perinteisellä prosessilla, mutta nykypäivän laatuvaatimuksilla ja kotimaisella viljalla.

Tummuus ei ole sattumaa – se kuuluu mämmiin

Moni tuntee mämmin maun, mutta harva tietää, miksi se on niin tummaa. Mämmin sävy ei synny “väristä” tai oikoteistä, vaan raaka-aineiden ja valmistuksen yhteisvaikutuksesta: ruismallas antaa mämmiin väriä ja makuun syvyyttä, ja imellytys (mämmin valmistuksen olennainen vaihe) makeuttaa sekä tekee mausta pehmeän, pyöreän ja tunnistettavan.

Kun rukiin jyvät ensin idätetään ja lopuksi kuivataan maltaaksi, niiden ominaisuudet muuttuvat. Lopputulos näkyy mämmin värissä ja maistuu sen paahteisessa, hieman makeassa sävyssä. Tummuus on siis osa perinnettä – ja samalla hyvä muistutus siitä, että mämmiä kannattaa arvioida lusikalla, ei silmällä.

Ennakkoluuloista uteliaisuuteen: mämmi on yllättävän ajankohtainen

Mämmi jakaa mielipiteitä, koska se on rohkeasti oma itsensä. Silti sen tarina sopii erinomaisesti tähän päivään: puhdas viljaraaka-aine, pitkä prosessi ja läpinäkyvä tekeminen ovat asioita, joita nykypäivän kuluttaja arvostaa.

Rukiista puhutaan usein kuidun kautta – hyvästä syystä. Mutta mämmin kannalta kiinnostava yksityiskohta liittyy mallastukseen: idätyksen on todettu parantavan viljan ravitsemuksellisia arvoja ja esimerkiksi ruismaltaassa on enemmän fenolisia yhdisteitä kuin käsittelemättömässä rukiissa. Perinteinen pääsiäisherkku istuu luontevasti tämän päivän keskusteluun puhtaista raaka-aineista ja kotimaisesta viljasta.

Pellolta maltaaksi, maltaasta mämmiin

Ruis ja muut viljaraaka-aineet hankitaan sopimusviljelijöiltä, jolloin alkuperä ja laatu ovat tiedossa. Ruismallas valmistetaan konsernin omassa tuotannossa alusta asti, joten raaka-aineen ominaisuudet tunnetaan ja laatua voidaan valvoa jokaisessa vaiheessa.

Kun mämmiä valmistaa Kymppi-Maukkaat Oy, Laihian Mallas Oy:n tytäryhtiö, koko ketju pysyy saman osaamisen piirissä – ja se näkyy lopputuotteessa tasalaatuisena makuna, värinä ja rakenteena erästä toiseen.