Laihian Mallas Oy on kehittänyt uuden suomalaisen ”superfoodin”, Makukauran. Laihian Makukaura on aito hämäläisen reseptin mukaan valmistettu kypsä viljatuote, joka valmistetaan kotimaisesta, kuorimattomasta viljasta: kaurasta, ohrasta ja herneestä.

Paahdetusta täysjyväviljasta valmistettu jauhe tukee vatsan hyvinvointia, sillä se sisältää 20-28% kuitua. Vain 2 rkl Makukauraa päivässä riittää ja vatsa voi hyvin. Heti käyttövalmis Makukaura sopii ruoanlaittoon tai sitä voi lisätä ruokiin sellaisenaan. Tuote sopii hyvin esimerkiksi smoothien, puuron tai jogurtin joukkoon. Makukauraa on saatavilla kolmena eri makuna: paahdettu vilja, kaakao ja mustikka. Paahdettuun viljaan ei ole lisätty lainkaan sokeria, kaakao sisältää 15 % tummaa kaakaota ja Makukaura mustikka sisältää 6 % suomalaista mustikkaa. Määrä vastaa 80 grammaa tuoreita mustikoita. Makukauraa on saatavilla kaupoista helmikuusta alkaen.

Uutuustuote Makukaura on suomalaista lähiruokaa maalta. Uusi pakkaus on helppokäyttöinen, uudelleensuljettava pystypussi, jossa tuote säilyy hyvin.

Tuotteet:

 Laihian 250g Paahdettu vilja Makukaura – Laihian 250g Kaakao Makukaura – Laihian 250g Mustikka Makukaura

Jogurtti + Makukaura
Makukaura on maistuva kuitulisä, joka on helppo lisätä ruokiin sellaisenaan. Lisää 2 rkl Makukaura mustikkaa jogurtin päälle ja tarjoa tuoreiden marjojen kera.

Puuro + Makukaura
Tarjoile herkullinen aamupalapuuro runsaasti kuitua sisältävän Makukauran kanssa. Terveellinen herkku on valmis, kun lisäät päälle kourallisen tyrnejä.

Salaatti + Makukaura
Saat lisää kuitua salaattiin, kun ripottelet Makukauraa sellaisenaan salaatin päälle. Raikas salaatti on helppo valmistaa Vihreä Keiju annossalaattipussista ja paistetuista Champ herkkusienistä.

Kokeile myös näitä reseptejä:

Kauragranola salaatille

Raikas omenatuorepuuro makukaurasta

Kaurainen mustikkasmoothie

Kaakaovohvelit vaniljajäätelöllä ja suklaakaurakastikkeella

Laihian Mallas -konserni haluaa Onnitella 100-vuotiasta itsenäistä Suomea ja kurkistaa kanssanne silloisen Laihian Mallastehtaan, nykyisen Laihian Mallas Oy:n, tilanteeseen Suomen itsenäistymisen aikaan 100 vuotta sitten.

”Syksyllä 1909 miettyläläisen (Laihialaisen kylän, jossa tehdas nykyäänkin sijaitsee) Kahran talon hevoset karkasivat laitumelta läheisen Paavolan talon maille. Hevoset söivät ja sotkivat riihen edustalle jätettyjä kauralyhteitä ja hevosen omistajan, maanviljelijä Mikko Kahran oli mentävä sopimaan vahinkojen korvaamisesta. Paavolan riihessä kuivattiin parhaillaan rukiita ja isäntä Jaakko Paavola meni Kahran kanssa lisäämään riihen pesään puita. Samalla tuli puhetta Paavolan pitkästä työmatkasta Mustasaareen Huutomäkeen eli nykyiselle Vaasan Huutoniemelle.”

”Murehtiessaan pitkää työmatkaa Laihialta Melinin kaljatehtaalle alkoivat Paavola ja Kahra pohdiskella maltaiden valmistamista omassa pitäjässä. Kahra houkutteli naapuriaan mukaan, koska näin hän voisi olla viikotkin kotona. Sovittiin mallastehtaan perustamisesta: Paavola kirjoitti laatikon kanteen muistiin maltaan valmistusmenetelmän ja hän suunnitteli myös tehtaan pohjapiirustuksen. Yritys perustettiin nimellä Laihian Mallastehdas, Kahra & kumppanit 24.1.1910”

Tästä alkoi nyt jo 107-vuotiaan Laihian Mallas Oy:n tarina.

”Tehtaan alkuvaiheet eivät olleet helpot. Vaikka Suomi ei ollut sotatoimialueena, vaikutti eurooppalaisten suurvaltojen, erityisesti Saksan, valtapyrkimyksistä puhjennut 1. maailmansota tännekin. Kenraalikuvernööri Seyn oli julistanut heinäkuun lopussa 1914 Suomeen sotatilan. Poikkeusoloista ei aluksi kannettu huolta, sillä Venäjältä uskottiin riittävän viljaa Suomeenkin. Aluksi tuonti sujuikin normaalisti, mutta syksyllä 1916 ja etenkin vuonna 1917 tilanne oli jo toinen. Sotaa käyvän Venäjän rautatiet täyttyivät sotilaskuljetuksista ja jäät estivät talvikauden laivakuljetukset. Kun Saksa pystyi estämään Itämeren liikenteen ja Suomen kauppayhteydet länteen katkesivat, oli Suomi oman tuotantonsa varassa.

Elonleikkuutta Laihialla vuonna 1917

Ensimmäinen maailmansota muutti myös mallasjuomien kulutusta. Väkevien juomien myynti ja anniskelu kiellettiin vuonna 1914 ja seuraavana vuonna kulutusta hillittiin erityisellä sotaverolla. Monet kunnat kielsivät talouskaljaa lukuun ottamatta mallasjuomien myynnin järjestyksenpidon nimissä. Rajoituksista huolimatta mietojen mallasjuomien valmistus ja kulutus kasvoi varsinkin, kun maito oli kaupungeissa huonosti saatavissa. Elintarvikehuollon turvaamiseksi veroja laskettiin ja vuonna 1916 talouskaljan ja hieman parempilaatuisen pöytäkaljan valmistus hipoi jo 40 miljoonaa litraa.”

Ensimmäinen mallastamo

”Rehupulan ja hintasäännöstelyn takia maito, voi, liha ja sokeri joutuivat vuoden 1917 alussa kaupungeissa kortille. Kulutusta rajoitettiin toukokuussa 1917 hyväksytyllä elintarvikelailla, joka antoi hallitukselle laajat valtuudet elintarvikkeiden takavarikointiin. Viljavarastojen inventoinnin perusteella kuntiin perustetut elintarvikelautakunnat vastasivat säännöstelystä. Viljelijät saivat pitää oman kulutuksen mukaisen osuuden sekä siemenviljan, mutta ylimääräiseksi laskettu vilja oli myytävä valtiolle yleiseen kulutukseen käytettäväksi.

Kun vuodesta 1917 oli selvitty, alkoi kanasannousu venäläistä sotaväkeä vastaan. Tammikuussa 1918 iskettiin Laihian Hulmin kasarmille ja tämän jälkeen vapaussota jatkui sisällissotana.”

”Vuoden 1918 Laihian Mallastehdas oli viljanostokiellon takia kokonaan pysähdyksissä, Jalmari Kahra ja Mikko Mäki-Kahra olivat sodassa. Myös seuraava vuosi oli viljan puuttumisen takia poikkeuksellinen: tehdas saatiin käyntiin vasta loppuvuodesta 1919 pariksi kuukaudeksi. Toiminnan käynnistyessä uudelleen tehtiin ohramaltaita lähes puolet koko tuotannon määrästä. Vuodesta 1920 alkaen toiminta normalisoitui ja tehdas saattoi toimia täysipainoisesti. Elintarvikekriisin helpottuessa säännöstelyä voitiin vähitellen purkaa, tosin viljatuotteissa ja sokerissa jakelurajoitukset jatkuivat vuoteen 1921 saakka. Mallastehtaalla tuotannon painopiste siirtyi voimakkaasti ruismaltaisiin.”

Yhtiö on säilynyt perheyrityksenä itsenäisen Suomen rinnalla nyt jo viidennen sukupolven omistuksessa. Toiminnassa mukana on jo kuudetta sukupolvea, jolle Suomessa tuotetut raaka-aineet ja perinteiset valmistustavat mahdollistavat viennin kotimarkkinan lisäksi.

 Ensimmäinen kuorma-auto vilja ja maltaan ajoon. Kuvassa mallasmestari Antti Rahnasto ja työmiehet. 

Vanha Laihian Mallastehdas joka sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinen tehdas.

Tuoppi Kotisima laitetaan käymään kolme vuorokautta ennen vappua. Se sopii kuitenkin erinomaiseksi janojuomaksi ympäri vuoden.

Simalla on pitkä historia, sillä tarinoiden mukaan sitä juotiin jo antiikin Kreikassa. Viikingit pitivät simaa voimajuomanaan ja uskoivat sen nostavan taistelutahtoa. Alun perin sima valmistettiin hunajasta, vedestä ja mausteista tai yrteistä, myöhemmin mukaan lisättiin myös hedelmiä.

Suomessa simaa on valmistettu 1700-luvulta asti. Raaka-aineina olivat silloin sitruuna, vesi ja hunaja. Aluksi sima kuului vain harvojen herkkuihin, sillä raaka-aineiden kalleuden vuoksi juomaan oli varaa vain rikkaammalla kartanoväellä. 1800-luvulta eteenpäin sokerin käyttö yleistyi, jonka myötä sitä alettiin lisätä myös siman joukkoon. Kun raaka-aineiden hinta laski ja ne tulivat kaikkien saataville, yleistyi siman valmistus koko kansan keskuudessa. Sima on ollut Suomessa perinteistä kesäjuomaa. Sen nauttiminen aloitettiin vappuna, kesän kynnyksellä. Limonadien ja mehujen yleistyttyä se vakiintui hiljalleen juuri vappujuomaksi.

Lisää joukkoon vain vesi ja sokeri

Siman tekeminen kotona on helppoa. Valmistuksessa kannattaa hyödyntää Tuoppi Kotisimaa. Simajuomauutteesta saa tehtyä nopeasti raikkaan siman, joka on valmista juotavaksi kolmen vuorokauden jälkeen aloittamisesta. Pakkaus sisältää kolme simauutepussia, joiden lisäksi mukana on myös kuivahiivaa. Tuoppi Kotisiman lisäksi tarvitset siis vain vettä ja sokeria, halutessasi myös rusinoita. Jos teet samassa astiassa kerralla suuremman annoksen simaa, tulee hiivan määrää vähentää.

Vaikka sima kuuluu erottamattomasti suomalaiseen vappuun, se sopii myös kesäiseen kahvipöytään ja janojuomaksi. Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi suunnitellussa nimikkomenussa sima tarjoillaan alkupalojen kera. Simauutetta voi hyvin hyödyntää myös leivonnassa ja ruoanlaitossa. Vappusimasta yli jääneestä pussista saa sekoitettua esimerkiksi marinadin broilerille. Vatkaa simauutetta myös kakkutaikinan sekaan.

Herkullista simaa Tuoppi Kotisimasta

1 pussi simajuomauutetta
2 litraa vettä
2 dl sokeria
1 pussi kuivahiivaa (mukana pakkauksessa)
rusinoita

Sekoita pussillinen uutetta reilusti kädenlämpöiseen veteen (+40-42°C). Lisää sokeri ja sekoita hyvin. Ripottele pinnalle kuivahiiva. Anna käydä 24 tuntia huoneenlämmössä, pullota ja lisää rusinat. Säilytä viileässä. Sima on valmista kahden vuorokauden kuluttua. Nauti kylmänä. Lämmittämällä uutepussia lämpimässä vedessä saat uutteen helpommin pussista.

Tehdessäsi kahdesta pussista (4 l simaa) lisää 1 pussi hiivaa ja tehdessäsi kolmesta pussista (6 l simaa) lisää 2 pussia hiivaa.