Perinteinen mämmi on saanut rinnalleen uusia makuja, joiden juuret juontavat suomalaisiin ruokaperinteisiin. Pyöreän pehmeän makuinen Perunamämmi ja kirpeän makea Marjamämmi saavat muutkin kuin mämmifanit polvilleen.

Perunamämmi on hämäläinen mämmierikoisuus, jonka makeus tulee imeltyneestä perunasta samaan tapaan kuin aidossa hämäläisessä perunalaatikossa. Mämmin imellyttämisvaiheessa löysään perunavelliin lisätään ruisjauhoja ja maltaita ja herkku on miltei valmis. Kymppi Perunamämmi on valmistettu perinteisen ohjeen mukaan.

Marjamämmi on puolukasta ja rukiista valmistettu ympärivuotinen herkku, joka on lähtöisin Karjalasta. Marjamämmi on imelletty uuniruoka–se on ollut ehkä kaikkein kattavin ruokalaji Karjalan alueella. Marjamämmi valmistettiin perinteisesti imellyttämällä ruisjauhoista seos, joka kypsennettiin uunissa puolukkasurvokseen sekoitettuna. Marjamämmi ei liittynyt mitenkään pääsiäiseen vaan oli hyvin yleinen ruispohjainen ruoka, josta käytettiin nimeä mämmi. Kymppi marjamämmin ohjetta on hieman muutettu lisäämällä puolukan joukkoon mustikkaa ja vadelmaa.

Molemmat mämmiuutuudet ovat rovemämmejä, jotka löytyvät kauppojen pakastealtaista.

Mitä mämmi on?

Mämmi on ruisjauhoista ja–maltaista valmistettu makea perinneruoka. Kotimämmin valmistus on tänä päivänä harvojen hallussa, mutta suosittua esimerkiksi ulkosuomalaisten parissa. Samaa taitoa, tarkkuutta ja osin aistinvaraiseen arvioon perustuvaa ammattitaitoa tarvitaan mämmitehtaalla. Mämminkeittäjät ja-paistajat hallitsevat perinteisen tuotteen valmistuksen salaisuudet. Mämmisalaisuuksista voit lukea lisää tätä herkullista perinneruokaa käsittelevästä artikkelista.

Kärsivällinen kotikokki voi kokeilla mämmin valmistusta myös itse.

Kymppi-Maukkaat Oy on valmistanut Akaan Toijalassa mämmiä yli 50 vuotta alkuperäisen reseptin mukaan perinteisesti imellyttämällä ja paistamalla matalassa lämpötilassa. Perinteisin mämmi on Kymppi Luomu Mämmi, johon ei lisätä sokeria, vaan makeus on saatu aikaan perinteisellä imellytyksellä. Mämmi taipuu moneen ja siitä on kehitetty muun muassa mämmiannospikareita ja kerrosmämmejä.

Annospakattujen Kymppi kerrosmämmien uusina makuina ovat mokka ja sitruuna. Makeahko mämmi ja kermainen jälkiruokakastike löytyvät samasta pakkauksesta. Sitruuna kerrosmämmissä mämmiin on yhdistetty makean kirpeää sitruunakastiketta. Mokka kerrosmämmissä kahvinmakuinen ja pehmeän kermainen kastike peittää mämmin. Mokkamämmi on aromikas ”mämminkeittäjien” oma suosikki.

Mämmi sopii myös ruoanlaittoon

Mämmiperinne kietoutuu perinteisesti pääsiäisen ympärille, mutta nykyään mämmiä syödään ympärivuotisesti. Mämmiä syödään usein jälkiruokana sellaisenaan, mutta se toimii loistavasti myös terveellisenä aamu- ja välipalana. Mämmiä voi käyttää luovasti myös ruoanlaitossa ja leivonnassa. Mämmi sopii hyvin runsaiden liharuokien kastikkeisiin, kuten Karitsanpaistin glaseerauskastikkeeseen tai vaikka helpon välipalan, siemennäkkärin valmistukseen. Mämmi toimii hienosti myös jälkiruoissa. Perinteisen perunaleivoksen valmistus yksinkertaistuu Perunamämmin avulla ja Marjamämmi taas loistaa nopean herkkujälkiruoan kookoskinuskin parina.

Karitsanpaisti pääsiäiseen

Mämminäkkäri

Perunaleivos mämmistä

Kookoskinuski ja marjamämmi

Keväinen herkku saatavilla jo hyvissä ajoin ennen pääsiäistä

Kymppi Mämmi käynnistää sesongin viikolla kymmenen, jolloin viimeistään on oikea hetki aloittaa herkuttelu Kymppi Mämmillä. Uutuudet löytyvät kaupan pakastealtaista ja mämmin uudet käyttövinkit Lähiruokaamaalta-sivuilta. Mämmi on muutakin kuin makea jälkiruoka, se on täysjyvärukiinen ja kuitupitoinen aamiainen tai välipala. Valion koekeittiö testasi Kymppi Mämmi uutuuksia – kiehtovia ja innostavia reseptejä, joita nähdään myös Valion sivuilla ja sosiaalisessa mediassa kevään aikana.

Vuoden 2018 Kymppi Mämmi uutuudet:

Kymppi 500g Marjamämmi
Kymppi 500g Perunamämmi
Kymppi 130g Mokka Kerrosmämmi
Kymppi 130g Sitruuna Kerrosmämmi

Laihian Mallas Oy on kehittänyt uuden suomalaisen ”superfoodin”, Makukauran. Laihian Makukaura on aito hämäläisen reseptin mukaan valmistettu kypsä viljatuote, joka valmistetaan kotimaisesta, kuorimattomasta viljasta: kaurasta, ohrasta ja herneestä.

Paahdetusta täysjyväviljasta valmistettu jauhe tukee vatsan hyvinvointia, sillä se sisältää 20-28% kuitua. Vain 2 rkl Makukauraa päivässä riittää ja vatsa voi hyvin. Heti käyttövalmis Makukaura sopii ruoanlaittoon tai sitä voi lisätä ruokiin sellaisenaan. Tuote sopii hyvin esimerkiksi smoothien, puuron tai jogurtin joukkoon. Makukauraa on saatavilla kolmena eri makuna: paahdettu vilja, kaakao ja mustikka. Paahdettuun viljaan ei ole lisätty lainkaan sokeria, kaakao sisältää 15 % tummaa kaakaota ja Makukaura mustikka sisältää 6 % suomalaista mustikkaa. Määrä vastaa 80 grammaa tuoreita mustikoita. Makukauraa on saatavilla kaupoista helmikuusta alkaen.

Uutuustuote Makukaura on suomalaista lähiruokaa maalta. Uusi pakkaus on helppokäyttöinen, uudelleensuljettava pystypussi, jossa tuote säilyy hyvin.

Tuotteet:

 Laihian 250g Paahdettu vilja Makukaura – Laihian 250g Kaakao Makukaura – Laihian 250g Mustikka Makukaura

Jogurtti + Makukaura
Makukaura on maistuva kuitulisä, joka on helppo lisätä ruokiin sellaisenaan. Lisää 2 rkl Makukaura mustikkaa jogurtin päälle ja tarjoa tuoreiden marjojen kera.

Puuro + Makukaura
Tarjoile herkullinen aamupalapuuro runsaasti kuitua sisältävän Makukauran kanssa. Terveellinen herkku on valmis, kun lisäät päälle kourallisen tyrnejä.

Salaatti + Makukaura
Saat lisää kuitua salaattiin, kun ripottelet Makukauraa sellaisenaan salaatin päälle. Raikas salaatti on helppo valmistaa Vihreä Keiju annossalaattipussista ja paistetuista Champ herkkusienistä.

Kokeile myös näitä reseptejä:

Kauragranola salaatille

Raikas omenatuorepuuro makukaurasta

Kaurainen mustikkasmoothie

Kaakaovohvelit vaniljajäätelöllä ja suklaakaurakastikkeella

Laihian Mallas -konserni haluaa Onnitella 100-vuotiasta itsenäistä Suomea ja kurkistaa kanssanne silloisen Laihian Mallastehtaan, nykyisen Laihian Mallas Oy:n, tilanteeseen Suomen itsenäistymisen aikaan 100 vuotta sitten.

”Syksyllä 1909 miettyläläisen (Laihialaisen kylän, jossa tehdas nykyäänkin sijaitsee) Kahran talon hevoset karkasivat laitumelta läheisen Paavolan talon maille. Hevoset söivät ja sotkivat riihen edustalle jätettyjä kauralyhteitä ja hevosen omistajan, maanviljelijä Mikko Kahran oli mentävä sopimaan vahinkojen korvaamisesta. Paavolan riihessä kuivattiin parhaillaan rukiita ja isäntä Jaakko Paavola meni Kahran kanssa lisäämään riihen pesään puita. Samalla tuli puhetta Paavolan pitkästä työmatkasta Mustasaareen Huutomäkeen eli nykyiselle Vaasan Huutoniemelle.”

”Murehtiessaan pitkää työmatkaa Laihialta Melinin kaljatehtaalle alkoivat Paavola ja Kahra pohdiskella maltaiden valmistamista omassa pitäjässä. Kahra houkutteli naapuriaan mukaan, koska näin hän voisi olla viikotkin kotona. Sovittiin mallastehtaan perustamisesta: Paavola kirjoitti laatikon kanteen muistiin maltaan valmistusmenetelmän ja hän suunnitteli myös tehtaan pohjapiirustuksen. Yritys perustettiin nimellä Laihian Mallastehdas, Kahra & kumppanit 24.1.1910”

Tästä alkoi nyt jo 107-vuotiaan Laihian Mallas Oy:n tarina.

”Tehtaan alkuvaiheet eivät olleet helpot. Vaikka Suomi ei ollut sotatoimialueena, vaikutti eurooppalaisten suurvaltojen, erityisesti Saksan, valtapyrkimyksistä puhjennut 1. maailmansota tännekin. Kenraalikuvernööri Seyn oli julistanut heinäkuun lopussa 1914 Suomeen sotatilan. Poikkeusoloista ei aluksi kannettu huolta, sillä Venäjältä uskottiin riittävän viljaa Suomeenkin. Aluksi tuonti sujuikin normaalisti, mutta syksyllä 1916 ja etenkin vuonna 1917 tilanne oli jo toinen. Sotaa käyvän Venäjän rautatiet täyttyivät sotilaskuljetuksista ja jäät estivät talvikauden laivakuljetukset. Kun Saksa pystyi estämään Itämeren liikenteen ja Suomen kauppayhteydet länteen katkesivat, oli Suomi oman tuotantonsa varassa.

Elonleikkuutta Laihialla vuonna 1917

Ensimmäinen maailmansota muutti myös mallasjuomien kulutusta. Väkevien juomien myynti ja anniskelu kiellettiin vuonna 1914 ja seuraavana vuonna kulutusta hillittiin erityisellä sotaverolla. Monet kunnat kielsivät talouskaljaa lukuun ottamatta mallasjuomien myynnin järjestyksenpidon nimissä. Rajoituksista huolimatta mietojen mallasjuomien valmistus ja kulutus kasvoi varsinkin, kun maito oli kaupungeissa huonosti saatavissa. Elintarvikehuollon turvaamiseksi veroja laskettiin ja vuonna 1916 talouskaljan ja hieman parempilaatuisen pöytäkaljan valmistus hipoi jo 40 miljoonaa litraa.”

Ensimmäinen mallastamo

”Rehupulan ja hintasäännöstelyn takia maito, voi, liha ja sokeri joutuivat vuoden 1917 alussa kaupungeissa kortille. Kulutusta rajoitettiin toukokuussa 1917 hyväksytyllä elintarvikelailla, joka antoi hallitukselle laajat valtuudet elintarvikkeiden takavarikointiin. Viljavarastojen inventoinnin perusteella kuntiin perustetut elintarvikelautakunnat vastasivat säännöstelystä. Viljelijät saivat pitää oman kulutuksen mukaisen osuuden sekä siemenviljan, mutta ylimääräiseksi laskettu vilja oli myytävä valtiolle yleiseen kulutukseen käytettäväksi.

Kun vuodesta 1917 oli selvitty, alkoi kanasannousu venäläistä sotaväkeä vastaan. Tammikuussa 1918 iskettiin Laihian Hulmin kasarmille ja tämän jälkeen vapaussota jatkui sisällissotana.”

”Vuoden 1918 Laihian Mallastehdas oli viljanostokiellon takia kokonaan pysähdyksissä, Jalmari Kahra ja Mikko Mäki-Kahra olivat sodassa. Myös seuraava vuosi oli viljan puuttumisen takia poikkeuksellinen: tehdas saatiin käyntiin vasta loppuvuodesta 1919 pariksi kuukaudeksi. Toiminnan käynnistyessä uudelleen tehtiin ohramaltaita lähes puolet koko tuotannon määrästä. Vuodesta 1920 alkaen toiminta normalisoitui ja tehdas saattoi toimia täysipainoisesti. Elintarvikekriisin helpottuessa säännöstelyä voitiin vähitellen purkaa, tosin viljatuotteissa ja sokerissa jakelurajoitukset jatkuivat vuoteen 1921 saakka. Mallastehtaalla tuotannon painopiste siirtyi voimakkaasti ruismaltaisiin.”

Yhtiö on säilynyt perheyrityksenä itsenäisen Suomen rinnalla nyt jo viidennen sukupolven omistuksessa. Toiminnassa mukana on jo kuudetta sukupolvea, jolle Suomessa tuotetut raaka-aineet ja perinteiset valmistustavat mahdollistavat viennin kotimarkkinan lisäksi.

 Ensimmäinen kuorma-auto vilja ja maltaan ajoon. Kuvassa mallasmestari Antti Rahnasto ja työmiehet. 

Vanha Laihian Mallastehdas joka sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinen tehdas.